Kirjoittajalta Kannustusbloggari

Materiaaleja

Sinä voit vaikuttaa. – Hymykin auttaa.

Valtakunnallinen koulurauha julistettiin eilen 22.8. Vantaan Myyrmäessä. Tämän lukuvuoden teemana on vaikuttaminen kouluissa: Sinä voit vaikuttaa. – Hymykin auttaa.  Jokainen meistä on osallisena yhteishengen rakentamisessa sekä hyvän ja turvallisen opiskeluympäristön luomisessa. On tärkeää tietoisesti kehittää arkipäivän keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen, että kaikilla on hyvä olla. Jokainen on mukana ja tärkeä. Koulurauhan teema muistuttaa myös siitä, että turvallinen ja toimiva koulu vaatii aktiivista työtä ympäri lukuvuoden.

Tänä vuonna koulurauhan julistukseen osallistuivat myös Vantaan varhaiskasvatus ja toisen asteen oppilaitokset. Iloisessa juhlassa nähtiin koululaisten esitysten lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistön videotervehdys. Tähtivieraina esiintyivät Kalevauva.fi, Idols-voittaja Anniina Timonen sekä Tanhupallo. Koulurauhan julistuksen voi lukea ja vaikkapa printata julisteeksi oman luokan seinälle MLL:n sivuilta. Se on myös kuunneltavissa äänitallenteina suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi, somaliksi ja arabiaksi. Lisäksi koko tilaisuus on nähtävissä Vantaa-kanavalla.

Koulurauhatyöryhmän opettajat ja oppilaat ovat tehneet myös virikemateriaalia koulurauhatyön tueksi. Voit ladata materiaaleja täältä.

Iloista, innostavaa, turvallista ja antoisaa lukuvuotta kaikille! 


Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jolla halutaan edistää kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kannustusryhmä on tasavallan presidentti Sauli Niinistön, Robinin ja Diandran keväällä 2017 käynnistämä kiusaamista ehkäisevä kampanja, jossa yhteistyökumppaneina ovat Me-säätiö, Opetushallitus ja OAJ. Kampanjan tuloksina saatuja Kannustustarinoita on julkaistu tässä blogissa ja jaettu sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kannustusryhmä. Ne ovat edelleen kaikkien käytettävissä kiusaamisen vastaisessa ja kannustamiseen tsemppaavassa työssä. 🙂

Kannustusryhmä Twitterissä

Kannustusryhmä Instagramissa

Kannustustarinat

Hevoset pelastivat elämäni

”Kaikki alkoi 2014, kun vanhempani erosivat, ja muutimme uudelle paikkakunnalle. Olen aina ollut ujo, mikä varmaan osaltaan vaikutti uudessa tilanteessa. Ensimmäinen päivä koulussa oli hirveä. Luokka oli villi, opettajat eivät mahtaneet yhtään mitään. Jäin heti luokan ulkopuoliseksi. Olin kyllä vuoden mittaan joidenkin tyttöjen kanssa välkillä ja näin, mutta eivät he oikeita kavereita olleet, ottivat vain säälistä mukaan. Vuoden aikana luokan pojat alkoivat nälviä minua. Se oli kauheaa. Masennuin ja sairastuin anoreksiaan. Lopulta painoin vain 37 kg. Aloin myös viiltelemään itseäni.

Kiusaaminen johti siihen, että en enää mennyt kouluun. Lintsasin oikeastaan joka viikko kehnoilla tekosyillä. Äidilleni en sanonut yhtikäs mitään, koska en halunnut turhiksi kokemiani hoitoja. Hän kyllä pakotti minut pari kertaa kuraattorille, mutta siitä ei ollut minkäänlaista apua.

Muuttaessamme uudelle paikkakunnalle jouduin vaihtamaan myös tallia. Olen ratsastanut pian 8 vuotta. Talli oli koko pelastukseni. Odotin aina innolla, että pääsisin hevosten luo. Hevosille saatoin kertoa kaiken koulussa tapahtuneen ja tiesin, että ne kuuntelivat. Varsinkin yksi hevonen, jolla ratsastin paljon ja joka sopi minulle kuin nakutettu. Aira, hevonen nimeltään, kuunteli ja työnsi päänsä aina syliini kun tulin tallille. Tallilla kaikki olivat aina ystävällisiä, ja unohdin siellä koulumurheet ja kiusaamiset. Sain pari kaveria kenen kanssa puhuin hevosista, mutta emme olleet muuten tekemisissä. Viikonloppuisin sain myös käydä vanhalla kotipaikkakunnallani, mutta se ei auttanut, koska olin masentunut enkä jaksanut lähteä mihinkään. Lopulta myös yritin itsemurhaa.

Sen jälkeen muutimme takaisin entiselle kotipaikkakunnalleni. Jouduin taas myös vaihtamaan tallia, mutta tiesin että voisin palata talleille koska vain. Hevoset siis pelastivat koko elämäni. En olisi tässä ilman niitä ja niiden tukea.” – Kirjoittaja ei halua nimeään julki.

Kuvasta kiitos Katrina Scarlettille.❤ Käy lukemassa Katrinan kannustustarina Instasta!

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Asiantuntijat

Ollaan yhdessä ihmisiksi

Koulu on ihanne. Heijastamme siihen unelmamme paremmasta huomisesta, hyvästä elämästä ja lasten hyvinvoinnista. Ja samalla koulu on arkea. Ihanteet ja arki kohtaavat joka aamu koulun alkaessa, ja koko kouluyhteisö yhdessä tekee tulkintansa siitä millainen on hyvä koulu.

Viime aikoina on taas puhuttu paljon Pisa-mittauksista ja nähty niissä, silmälaseista riippuen, myönteistä tai kielteistä kehitystä. Suomalaista koulua ei kuitenkaan kehitetä Pisa-mittauksissa menestymisen takia. Perusopetuslaki määrittelee mielestäni osuvasti sen, mihin koulun tulee pyrkiä. Koulun tarkoitus on ”tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja”. Tiedän, että jokaista sanaa punnittiin tarkasti lakia kirjoitettaessa.

Usein keskitymme puhumaan noista tiedoista ja taidoista, mutta järjestyksessä tärkeimmiksi laki nostaa kasvun ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Niiden mittaaminen Pisa-kyselyissä ei olekaan aivan yksinkertainen asia.

Ihmiselle on ominaista, että meille on kehittynyt kyky valita, miten reagoimme tapahtuviin asioihin. Emme toimi pelkkien vaistojemme tai viettiemme pohjalta, vaan voimme valita eri vaihtoehdoista haluamamme käytöksen. Taito kehittyy vähitellen ihmisen kasvaessa aikuiseksi, ja siksi koululla onkin tärkeä tehtävä tukea lapsen kasvua tässä kyvyssä.

Me ihmiset olemme sosiaalisia ja yhteisöllisiä, emme tule toimeen ilman toisiamme. Siksi keskeistä ihmisyydessä on nimenomaan se, miten toisiimme suhtaudumme. Jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen ja arvokas sellaisena kuin hän on. Jokaisella on myös oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja huomioon otetuksi yksilönä ja yhteisön jäsenenä.

Nämä ovat asioita joita voidaan koulussa opettaa ja harjoitella, mutta ennen kaikkea meillä aikuisilla on vastuu siitä, millaisen esimerkin me omalla käytöksellämme annamme. Esimerkin voima on usein vahvempi kuin opetetun sisällön.

Sama pätee myös siihen, miten koulu yhteisönä toimii. Myönteinen ja kannustava toimintakulttuuri päiväkodeissa ja kouluissa rakentaa yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia. Ryhmään kuulumisen tunne on tärkeä ihmisen perustarve; olemista, elämistä ja toimimista yhteydessä muihin ihmisiin. Osallisuus lähtee lapsen ja nuoren sisäisestä kokemuksesta ja rakentuu vuorovaikutuksesta. Tärkeä osa eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen kasvamista on ymmärrys siitä, että jokainen on omalta osaltaan vastuussa yhteisön rakentamisesta ja hyvinvoinnista.

Tiedot ja taidot korostavat usein opettamista ja oppimista. Kuitenkaan oppimista ei voi tapahtua, jos lapsen ja nuoren mielen päällä on huolia tai ahdistusta. Hyvinvointi ja oppiminen ovatkin toinen toistensa edellytyksiä. Hyvinvointiin liittyvät asiat voivat kytkeytyä kotiin tai kavereihin, ja hyvinvoinnin ongelmissa aikuisen herkkyys kohdata ja kuulla lasten ja nuorten huolia on keskeistä. Jokaisella on joskus huolia, ja niiden ratkaiseminen varhaisessa vaiheessa synnyttää inhimillistä pääomaa, joka auttaa mielekkään elämän rakentamisessa.

Demokratia mielletään helposti vaaleissa äänestämiseksi. Demokratia on kuitenkin paljon arkisempi asia. Se on elämäntapa. Kun kohtelemme toisiamme tasa-arvoisesti, kunnioitamme toistemme vapautta ja mielipiteitä, ja haluamme yhdistää voimamme saadaksemme yhteiselämän kukoistamaan, noudatamme demokratiaa elämäntapana. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus harjoitella ja onnistua tavoitteessa eilistä paremmin.

Koulun voima on sen arkisessa ihanteellisuudessa. Suomen 100-vuotisjuhlia vietetään teemalla ”Yhdessä”. Siihen kiteytyy myös koulun vahvuus ja sivistyksen ydin, tästä hetkestä tulevaisuuteen. Meidän aikuisten tulee olla aikuisia, lasten on saatava olla lapsia, ja yhdessä kaikki opimme toisiltamme. Myös ihmisiksi olemista.

Olli-Pekka Heinonen
Pääjohtaja
Opetushallitus

Kannustustarinat

Niin yksinkertaista se on

”Pelkästään jo yksi hymy voi kannustaa tai rohkaista. Useimmat tietävät varmasti sen tunteen: ilahtumisen siitä, kun joku kaikkien ilmeettömien tai välinpitämättömien ihmisten joukosta hymyilee sinulle. Reipas moikkaaminen tai pään nyökkääminen ovat hyviä tapoja osoittaa, että välittää, on ystävällinen ja haluaa piristää juuri sinun päivääsi.” – Saara, 16, Muurla

”Kannustaminen auttaa sinua ja muita. Voit kannustaa toista jos näyttää, että hän on maassa. Kannustamalla voit toteuttaa unelmia – omia ja toisten. Minua on kannustettu, kun on ollut rankkaa, ja minä teen samoin toisille.” – Kirjoittaja ei halua nimeään julki.

Kuvasta kiitos Mad Viking Finland Beard Clubin HΛЯZΛlle. 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Koulunkäynnin ohjaajaopiskelijat: Jokaisen kyvyt ja taidot huomioidaan tasapuolisesti

Koulunkäynnin ohjaajaopiskelijaryhmä Jyväskylän kristillisestä opistosta kertoo: ”Ryhmässä on kiinnitetty paljon huomiota toisten kannustamiseen ja huomioimiseen. Tässä ryhmän toiminnan esimerkkejä opiskelun arjesta: – kannustetaan sopivan paikan tullen jokaista ryhmän jäsentä – nostetaan ryhmän jäsenten vahvuuksia esille, huomioidaan jokaisen kyvyt ja taidot tasapuolisesti – uskalletaan antaa rakentavaa ja suoraa palautetta – huumoria arjessa mukana – ryhmän ilmapiiri kannustaa osallistumaan ja tekemään – huolehditaan kaverista! – kannustetaan yrittämään parhaansa, ja se saa riittää – jos huomataan, että joku jää yksin tai kiusaamista on havaittavissa, kaikkien velvollisuus puuttua asiaan nopeasti!

Tämä on esitelty opistolla myös muille opiskelijaryhmille, ja näin kannustamme kaikkia mukaan tähän tärkeään haasteeseen!”

Periaatteet kuulostavat tosi hyviltä, ja pätevät varmasti muillekin. Tämän bloggauksen kuvasta kiitos mainiolle Kaakkahautomolle! 🙂

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

 

Kannustustarinat

Lappeen koulussa harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja

 

Lappeenrantalaisessa Lappeen koulussa opetellaan ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja viikoittain jokaisessa luokassa. Koko koululla on yhteisesti sovitut toimintaohjeet, joita sekä lapset että aikuiset noudattavat. Näin Lappeen koulusta kerrotaan:

”Harjoittelemme taitoja jaksoittain: auttamista, toisten mukaan ottamista, ystävällisyyttä. Aikuiset eivät oleta, että lapset osaavat nämä taidot automaattisesti, vaan opettelemme taidot alusta pitäen, ja niitä myös harjoitellaan jatkuvasti.
Aikuiset palkitsevat lapsia onnistumisista. Olemme huomanneet, että käytös, johon kiinnitämme huomiota, lisääntyy. Opettamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja ennaltaehkäisemme kiusaamista ja syrjimistä tehokkaasti. Keräämme myös jatkuvasti tietoa siitä, kuinka koulussamme voidaan, esim. hyvinvointikyselyin ja sosiogrammein. Kiusaamistapauksia on hyvin vähän, ja kiusaamistapausten uusiutumisprosentti on 0. Yli 90 % lapsista tulee joka päivä erittäin mielellään kouluun.”

Oheisella videolla koululaiset kertovat aiheesta lisää! 🙂

J.K. Lappeen koulu on yksi HundrED-kouluista ja mukana myös ProKoulu-toiminnassa.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

 

Kannustustarinat

Joka päivä voi valita kannustamisen <3

 

Me valitsemme joka päivä, monessa tilanteessa, kuinka suhtaudumme toisiin ihmisiin. Pieniä asioita, ilmeitä, sanoja, eleitä, hymyjä, katseita. Sivuutanko vai olenko läsnä? Kannustanko, dissaanko?

Kannustustipendeillä palkitaan luokkia, oppilas- ja muita ryhmiä, jotka erityisen hyvin toimivat kiusaamista ehkäisevästi, ryhmähenkeä vahvistavasti. He valitsevat sen positiivisen lähestymistavan toisiin ihmisiin ja omaan yhteisöönsä.
Nyt, joulukuussa 2017, Kannustusstipendi on myönnetty 51 luokalle/ryhmälle, joista kuulemme pian lisää. Ensimmäiset kuulumiset via Rauni Klami ja Petra. Kiitos jakamisesta ja ihanaa, iloista ja onnellista itsenäisyyspäivää kaikille!


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Kannustustarinat

”Silloin meni kaikki luotto aikuisiin.”

 

”Mua alettiin kiusata heti ensimmäisellä luokalla. Mulla ei ollu yhtään kaveria. Yritin päästä porukoihin mukaan, mutta mua ei otettu, paitsi ainoastaan silloin, kun opettaja pakotti. Toinen luokka oli samanlainen: ei kavereita, ei ketään kenelle puhua, ja mua kiusattiin. Haukuttiin rumaks ja läskiks. Mä olin ujo lapsi ja pelkuri, niin en uskaltanut kertoa äidille tai opettajalle. Kolmannella luokalla mä vaihdoin luokkaa ja sain uusia ystäviä. Mutta edelleen mua myös kiusattiin. Neljännellä luokalla kiusaaminen paheni, ja musta alettiin kirjottamaan vessan seiniin kaikkee pahaa. Mä olin huora, läski, ruma ja ällöttävä. Mun opettaja ei uskonu mua, vaan väitti, että mä olin itse sen kirjottanut koska halusin huomiota. Mun äiti usko sitä. Silloin meni kaikki luotto aikuisiin.

Mä en enää kertonu kellekään aikuiselle mun tilanteesta. Aloin esittämään kipeetä, ettei tarttis mennä kouluun. Viidennellä luokalla mä vaihdoin yhdysluokkaan, jossa oli myös kuudesluokkalaisia. Mua kiusattiin luokassa sekä välitunneilla. Mun opettaja kuitenkin huomas sen ja puuttui siihen heti. Hän sanoi, että häntäkin oltiin kiusattu, joten hän sitte tiesi, mitä mä kävin läpi. Kuitenkin, ku kiusaaminen vain jatkui ja jatkui, mä en kertonu siitä. Aloin masentua. Mietin usein, että tahdon pois täältä.

Kuudennella luokalla mä olin edelleen yhdysluokalla, mutta nyt meidän luokalle tuli viidesluokkalaisia. Mua kiusattiin yhä. Se oli kuudes kiusaamisvuosi putkeen: ainaista haukkumista siitä kuinka ruma, läski, huora ja ällöttävä mä oon. Mä uskoin siihen. Mulla alko univaikeudet. Nukuin 5–6 tuntia yöllä, ja tietysti esitin usein kipeetä. Mulle naurettiin tunnilla ja tehtiin pilkkaa opettajien nähden. Opettajien mielestä se oli hauskaa vitsiä, ja ne nauroi mukana. Mä olin sillonki vähän masentunut.

7. luokalla mun luokka meni uusiks, mut mun pahimmat kiusaajat tuli samalle luokalle. Mä vihasin itteeni yli kaiken, mutta mun äiti tai sisarukset ei huomannu mitään. Mun univaikeudet paheni. Nukuin öisin vain 3–4 tuntia ja lintsasin yli puolet liikunta- ja muistakin tunneista.  Mun välit yhteen entiseen ystävään katkes. Aloin jäämään kaveriporukasta pois. Puhuin siitä mun muille ystäville, ja se auttoi vähän. Kuitenkin mä vajosin syvemmälle kiusaamisen takia: mä aloin viiltelemään. Sitä jatku puoli vuotta. Ainoastaan mun paras ystävä tiesi. Sit mä lopetin. Mua auttoi se, että aloin puhumaan yhelle psykiatrille. Kuitenkin viiltelin aina välillä, kunnes lopetin sen kokonaan seiskan lopussa.

Mua kuitenkin kiusattiin, enkä uskaltanut kertoo kellekkää. Vaikka moni huomas sen, nii kukaan ei sanonu mitään. Kiusaaminen sai uusia muotoja: mua tönittiin välillä, haukuttiin päin naamaa, kirjotettiin lappuja, kuiskittiin ja kiusattiin anonyyminä netissä. Nyt mä oon kasilla, ja näin yli seitsemän vuoden jälkeen mä voin sanoo, että vihdoin mun kiusaaminen on loppunu. Mä alan pääseen vihdoin ja viimein mun syvästä kuopasta ylös kohti kaunista pintaa. Alan hyväksymään itteeni sellasena ku oon. Mä en halua että KUKAAN joutuu kokemaan samaa kun mä. Mä tiedän että moni on jo joutunu. Mut se et mä nään jotain pieniä ekaluokkalaisia yksin, on kamalaa. Se sattuu, koska mä tiedän miltä se tuntuu. Arvostan tosi paljon kiusaamisenvastaista työtä. Kiitos! ? ” – Milla-Nea, 14.

Tämän bloggauksen kuva on Tajua mut! -hankkeen Instagram-postauksesta.
Tajua Mut! -toimintamalli auttaa huomaamaan syrjäytymisuhassa olevan nuoren tilanteen ennen kuin ongelmat pääsevät kasvamaan liian suuriksi. Lue lisää: www.tajuamut.fi. Kiitos jakamisesta! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

”Mun mielestä kaikkien pitäisi mennä väliin, jos näkee kiusaamista.”

”Mun kaveria kiusattiin yläasteella, koska se on erilainen kun muut. Mä olin sen ainut kaveri. Se aina pelkäsi mennä kouluun, kun tiesi ketkä siellä odottaa. Näin kiusaamista joka koulupäivä, ja menin joka kerta siihen väliin! Sitten sen kiusaajat sano mulle, et miks oot tollasen kaveri. En ymmärrä, miks pitää arvostella ihmisiä. Kukaan meistä ei oo täydellinen. Sitten mun kaveri vaihto kouluu, ja kiusaaminen loppui siihen.

Mun mielestä kaikkien pitäisi mennä väliin, jos näkee kiusaamista. Mua ei oo kiusattu koulussa, mutta ihan hyvin ymmärrän, että elämä menee huonompaan suuntaan, jos kiusataan. Ite ainaki kannustan kaikkia, joita kiusataan. Toivottavasti tekin teette niin!” – Susanna, 18, Alavus

”Kannustaminen auttaa sinua ja muita. Kannusta toista, jos näyttää, että hän on maassa. Kannustamalla voit toteuttaa omia ja toisten unelmia. Minua ollaan kannustettu, kun on ollut rankkaa, ja minä samoin kannustan muita.” – Kirjoittaja ei halua nimeään esiin.

Tässä vielä sunnuntaikevennykseksi linkki 11-vuotiaan Jonnen alias HegeGamingin lähettämään pelivideoon: ”Jokainen like ja tilaus antaa mulle hyvän mielen. Painakaa ihmeessä sitä tilausnappia, jos haluatte nähdä lisää tällaista hulvatonta huonoa editointia ja sellasta. Kiitos kun katsoit. :3 ”
Tsemppiä peleihin ja kivoja videointeja, Jonne! 🙂 🙂

Tämän bloggauksen kuvasta kiitokset Anne Hiltuselle. Kiitos jakamisesta! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kiusaamisella on syynsä, ja ne pitää selvittää

Kimmo Inkeroinen Kotkasta ehdottaa, että puututaan kiusaamisen syihin:
”Kiusaaminen ei poistu rankaisemalla kiusaamisen uhria ohjaamalla tätä vaihtamaan koulua. Toimivampi ratkaisu olisi auttaa uhria tukemalla tätä ja näyttämällä, että hänen hätänsä on huomioitu ja että kiusaamiselle konkreettisesti tehdään jotain. Hyssyttelyn ja vähättelyn aikakausi on ohi. Kiusaajakin pitää tietenkin ottaa myös huomioon. Jälki-istunnot eivät enää toimi. Minusta kiusaajaa ei tulisi rangaista, koska se saattaa joissakin tapauksissa vain pahentaa käytöshäiriöistä kärsivän nuoren tilannetta. Minusta enemmänkin pitäisi tutkia syitä, miksi nuori kiusaa. Itse pitkän ja piinallisen kiusattuna olon – jonka haavoja kannan edelleen – myötä olen huomannut, että usein kiusaajakin on uhri. Olosuhteiden uhri. Tämä jätetään monesti kokonaan huomiotta. Kiusaaminen on hätähuuto, oire jostakin. Jos kiusaaminen tahdotaan kitkeä pois, kiusaamisen syyt pitää selvittää kotitilannetta myöten.”

Tämän bloggauksen kuva on Instagramista, Eveliinan kannustustarinasta. Kiitos jakamisesta! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Lukiossa luokattomuus suojasi kiusaamiselta

”Ala-asteella kiusaaminen loppui omien kokemuksieni perusteella aika lailla siihen, kun kiusaaja otettiin aikuisten puhutteluun. Yläasteella asia olikin hieman hankalampi, kun teinejä ei saanut pakotettua olemaan syrjimättä toisia. Onneksi lukiossa tämä loppui – suurimmaksi syyksi väittäisin sitä, että ei ollut olemassa yhtä luokkaa tai ryhmää, jossa ehtisi muodostumaan tiettyjä rooleja. Kurssit ja kurssikaverit vaihtuivat joka jaksossa, mikä mahdollisti uudet kontaktit eikä kukaan jäänyt yksin (tahtomattaan). En tiedä, miten luokattomuus toimisi peruskoulussa, mutta toivoisin että sitä harkittaisiin.” – Iida Isotalus, Turku

”Peruskoulujärjestelmämme pitäisi nivoa tiiviimmin yhteen jatkokoulutuksen kanssa. Toisen asteen opiskelijat ryhtyisivät tsemppaamaan peruskoululaisia ja yliopistojen opiskelijat peruskoululaisia sekä ammattiopiskelijoita. Eri koulutustasojen yhteistyöllä saavutettaisiin ketju, jossa pudokkaista pidetään huolta, heidät nostetaan takaisin muiden joukkoon jo ennen kuin he syrjäytyvät. Olen jo aiemminkin ehdottanut tällaista menetelmää, jota voisi kutsua vaikkapa Tsemppariksi.” – Risto Ahonen, Jämsä

Tämän bloggauksen kuvan Diandrasta on ottanut Jenna. Hän on julkaissut oman kannustustarinansa Instagram-tilillään! Kiitos jakamisesta, Jenna! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Onneksi kiusaamisesta puhutaan nykyisin enemmän

”Minua on kiusattu koulussa koko peruskoulun ajan 9 vuotta, päivästä päivään. Toivoin, että joku olisi puuttunut siihen. Ei puuttunut. Mutta minä selvisin siitä!

On todella hyvä, että kiusaamisesta puhutaan nykyisin. Kun itse kävin peruskoulua 80–90-luvuilla, kiusaamisesta ei puhuttu missään. Kiusaajat uhkailivat ja kielsivät puhumasta, ja kouluaikaan en uskaltanutkaan kertoa kiusaamisesta kenellekään. Se, että kiusaamisesta puhutaan nykyisin, saa kyyneleet silmiini. Olisipa näin ollut silloinkin, kun seisoin yksin kaikki välitunnit.

Kiusaamisen kokeneena toivoisin, että tilanteita seurattaisiin koulussa. Siten kiusaaminen ei voi jäädä huomaamatta. Kiusaamisen voi huomata esimerkiksi siitä, että joku on aina yksin tai jotakuta ei oteta mielellään mukaan ryhmätöihin tai joukkueeseen.” – Marjasisko Hirvonen, Jyväskylä

Kiitos tämän bloggauksen kuvasta Hirsikampukselle! Hienoa, että olette mukana! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Asiantuntijat

Kannusta sitä, jota kiusataan? Lopettaako se kiusaamisen?

 

Kirjoittaja, joka ei halua nimeään julki, pohtii: ”Nyt en ihan ymmärrä. Kannusta sitä, jota kiusataan? Se ei oikeastaan lopeta kiusaamista.”

Kiusatun kannustaminen ei tosiaan yksistään riitä, vaikka erittäin tärkeää onkin. Kannustamista kiusaamisen ehkäisemisessä valaisee laajemmin Ben Furman asiantuntijapuheenvuorossaanKannustusryhmä-menetelmä, kouluviihtyvyyttä parantavana ja kiusaamista ehkäisevänä, ulottuukin laajemmalle.

Kannustamista tarvitsemme tietenkin kaikki, lapsista aikuisiin. Kannustusryhmä-kampanjan päämääränä, kiusaamisen ehkäisemisen lisäksi, onkin muistuttaa positiivisten viestien, toistemme tsemppaamisen ja ylipäätään yhteishenkeä parantavan toiminnan tärkeydestä ihan kaikissa elämämme yhteisöissä.

***
Kaikki tähän mennessä julkaistut Kannustusryhmä-asiantuntijoiden blogitekstit löydät tästä linkistä sekä asiasanalla Asiantuntijat.

Tämän bloggauksen kuvasta kiitos KEONkatille. Kiitos jakamisesta! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Äidin kokemus: Puhuminen on ollut oikea tapa hoitaa kiusaamistapauksia


”Puhuminen, puhuminen ja puhuminen – olen kokenut sen ainoaksi oikeaksi tavaksi hoitaa kiusaamistapauksia, mikäli niitä on eteen sattunut. Aikuiset ovat vastuussa lasten hyvinvoinnista, ja lapsen täytyy uskaltaa turvautua aikuiseen aina tarpeen niin vaatiessa.

Positiivisen ajattelun jakaminen/opettaminen on ollut pääteemani lasten kasvatuksessa. Ikäviäkin kokemuksia on: meillä kävi jopa niin kurjasti, että opettaja, aikuinen, kiusasi 9-vuotiasta poikaani ala-asteella. Ensin selittelin lapselle, että ehkä opettajalla on huolia kotona tai vaan huono päivä. Pysähdyin vasta sitten miettimään, että jossakin menee pieleen, kun opetan 9-vuotiasta ymmärtämään aikuista ja vieläpä opettajaa! Niinpä päädyin pitämään yhteisen tapaamisen pojan ja opettajan kanssa. Lopputulos ei kuitenkaan ollut positiivinen, valitettavasti. Opettaja jatkoi pojan kiusaamista, kunnes poika pääsi yläluokille.

Muistan aina lapseni kommentin positiivisesta ajattelusta koulupäivän päätteeksi: hän pyysi, etten suuttuisi, jos kertoo mitä mieltä on positiivisesta ajattelusta. ’Äiti, mun mielestä positiivisuus on perseestä’. Kuultuani päivän tapahtumista koulussa olin hänen kanssaan aivan samaa mieltä. Kiusaaminen – ja varsinkin heikompansa kiusaaminen – on raukkamaista käytöstä.

Minulla itselläni on neljä lasta, ja kiusaamisen toleranssi perheessämme on tasan 0. Kaveria pitää jeesata, auttaa mäessä, aina kun voi niin tehdä. Kaveria ei jätetä.” 
– Leila Sihvo, Helsinki

Tämän bloggauksen kuva on Ähtärin lukion Instagram-tililtä. Kiitos jakamisesta ja hienoa, että olette mukana! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Vertaisvalamiehistö auttaa nuorta näkemään tekojensa seuraukset

 

Suomessa alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, joten poliisi ei käsittele rikostapauksia normaalin kuulustelukäytännön mukaan. Lastensuojelussa puolestaan on rajalliset resurssit, ja käsittelyajat venyvät pitkiksi.

Kun nuoren rikoksentekijän ei tarvitse ottaa vastuuta teostaan, hänelle saattaa syntyä kuva, ettei hänen tekoonsa puututa, eikä hän välttämättä tule pohtineeksi tekonsa seurauksia esimerkiksi uhrille, yhteisölleen tai itselleen.
Vertaisvalamiehistössä tapauksiin puututaan nopeasti ja tuetaan nuorta näkemään oman tekonsa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin. Samalla etsitään vaihtoehtoisia toimintamalleja ehkäisemään rikoskierrettä.

Vertaisvalamiehistön käsittelyssä rikoksesta ei anneta rangaistusta vaan nuoren ymmärrystä ja luottamusta lisäävä seuraamus, joka voi olla esimerkiksi tapauksen kertominen vanhemmille tai anteeksipyyntö uhrille kirjeen muodossa. Seuraamuksen myötä tekijä joutuu kohtaamaan oman tekonsa sekä pohtimaan ja toivottavasti myös ymmärtämään sen vaikutuksen muihin. Tapaukset, joita vertaisvalamiehistössä käsitellään, ovat selkeitä. Käsittelyn tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan teko on jo myönnetty. Koska vertaisvalamiehistön käsittelyssä on alaikäinen lapsi, varmistetaan lupa aina huoltajalta. Malli ei sulje pois muita mahdollisia lastensuojelun toimenpiteitä, vaan se tukee sekä vanhempia että lastensuojelua tapauksen selvittyä.

Vertaisvalamiehillä on vaitiolovelvollisuus käsiteltävistä tapauksista, ja aina varmistetaan, etteivät käsittelijät ja tekijä tunne toisiaan. Rikollinen oirehdinta ei ole etninen kysymys vaan heikon kasvuympäristön tulosta, ja käsittelyyn otetaan kaikkien nuorten tapauksia.

Lisätietoja: http://maahanmuuttajanuortenhelsinki.munstadi.fi/vertaisvalamiehisto/

Lue myös Ylioppilaslehden juttu: Ei saarnaamista, vaan ratkomista.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

 

Kannustustarinat

”Ehdottomasti mukana!” – Kuusamolaiset urheilijat näyttävät esimerkkiä

Kannustusryhmä-kampanjassa ovat Kuusamosta mukana ainakin Enni Rukajärvi ja Kuusamon Pallo-Karhut.

”Haluamme, että koko Suomessa ja Kuusamossa jokainen pidetään mukana harrastusten parissa. Tasavallan presidentin sanoihin ’Jos jotakuta kiusataan, niin otamme hänet takaisin porukkaan ja kannustamme eteenpäin’ on helppo yhtyä, ja näiden sanojen takana on meidän jokaisen helppo pysyä”, kertoo Kuusamon Pallo-Karhujen puheenjohtaja Mika Määttä.

Kuusamon Pallo-Karhut ovat päivittäneet seuran pelisäännöt, ja niissä painotetaan monien muiden tärkeiden asioiden lisäksi kiusaamisen ehkäisemistä ja välitöntä puuttumista kiusaamistapauksiin.
”Kuusamossakin tarvitsemme entistä enemmän kannustamista, positiivista henkeä ja tietynlaista asennekasvatusta. Näiden lisäksi me-henkeä ja yhteenkuuluvaisuutta painottamalla Kuusamon Pallo-Karhut haluaa omalta osaltaan luoda viihtyisän harrastusympäristön jokaiselle. Kuusamon Pallo-Karhut haastaa kaikki muut kuusamolaiset urheiluseurat mukaan tähän erinomaiseen kampanjaan!” – Mika Määttä Kuusamon Pallo-Karhut ry:n puheenjohtaja

Tämän bloggauksen kuvassa käytetyistä ruutukaappauskuvista kiitos Enni Rukajärvi (Facebook, Twitter) ja Teppo Manninen, @teppodiscgolfdye Instagramissa! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

 

Kannustustarinat

Myllyojan koulun oppilastoimikunta kouluviihtyvyyttä lisäämässä: ”Järkevä tekeminen on parasta…

Oululaisessa Myllyojan koulussa lisätään aktiivisuutta, osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä yhteisillä tapahtumilla ja positiivisella tekemisellä. Samalla ehkäistään myös kiusaamista. Tästä esimerkillisestä toiminnastaan Myllyojan koulun oppilastoimikunta saikin toukokuussa Kannustusstipendin. Luokanopettaja Riitta Sipilä välitti kiitokset stipendistä ja kertoi samalla esimerkkejä siitä, kuinka heidän koulussaan on edistetty hyvää mieltä ja tekemisen meininkiä:

1. Toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi hyvällä porukalla
– jokaisesta luokasta oma edustaja

– yhdessä yhteiseksi hyväksi

2. Ohjatut välitunnit, Välkkäri-toiminta
– oppilaiden lempileikit

– Välkkäri-ohjaajat

3. Ilmakiekkopelivuorot jokaiselle luokalle

4.  Valvotut sisäliikuntavälitunnit ( 3.–6. luokan oppilaille)

5. Halloween-tapahtuma:
– asukisa

– ohjattu rata koulun kellarissa: jokaiselle luokalle oma aika

6. Voice of Myllyoja
– etsinnässä Myllyojan oma kultakurkku!

7. Väriviikko:
– pukeudutaan kaikki hauskasti yhteisen ohjeen mukaisesti: maanantaina mustavalkoinen asu, tiistaina sininen asu, keskiviikkona oikein värikäs asu, torstaina yöasu ja perjantaina oman luokan yhteisen sopimuksen mukainen pukeutuminen

8. Annetaan ruokarauha -tempausviikot:
– tavoitteena rauhallinen ruokailu
– keittiöhenkilökunta palkitsee esimerkillisimmin toimineen luokan

9. Annetaan työrauha -tempausviikot
– tavoitteena työrauha luokkaan

– kerätään onnistumisista tähtiä luokalle
– palkitaan viikoittain työrauhan ylläpitäjä kunniakirjalla

10. Hyväntekeväisyyshiihdon avulla leluja OYS:n lasten syöpäosastolle
– koulun oppilaat haastettiin hiihtämään 500 km

– lähiyritykset haastettiin sponsoreiksi
– kerättiin lasten syöpäosastolle leluja 830 eurolla!

11. Talent Myllyoja 2017 -tapahtuma
– iloa päivään

Tässä mainio setti ideoita meidän muidenkin toteutettavaksi, kiitos Myllyojan koulu! 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan tulleita ideoita, kertomuksia ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Seuraa postauksia ja jaa ideat eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kiusatusta oppilaasta kasvoi menestyvä yrittäjä, joka toimii kiusaamista vastaan

”Tärkeintä on, että luokassa kaikki oppilaat tukevat toisiaan. Jos nähdään kiusaamista, niin siihen puututaan heti ja kerrotaan opettajalle, joka toimii tilanteen ratkaisemiseksi.

Minuakin kiusattiin yläasteella, kun menestyin koulussa ja olin kiltti oppilas. Kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Opettajat eivät siihen silloin puuttuneet.
Kiusaajat ovat pyytäneet anteeksi vuosien jälkeen, kun olen kertonut heille, mikä on painanut mieltä.

Olen nykyään menestyvä yrittäjä. Kunnan luottamushenkilönä sekä koulun että koulumatkojen turvallisuus ovat minulle tärkeitä. Nollatoleranssi koulukiusaamiselle!” – Kirjoittaja ei halua nimeään julki.

Bloggauksen kuvasta kiitokset Perho Liiketalousopistolle, jonka tutorit toivottivat uudet opiskelijat tervetulleiksi lukuvuoden alussa. 🙂 Kiitos jakamisesta!


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Viisasta valmentamista: Jokainen saa uuden mahdollisuuden näyttää osaamistaan

”Meidän joukkueessa ketään ei jätetä yksin, ja kaikki otetaan aina mukaan porukkaan. Kaveria kannustetaan niin hyvän kuin huononkin suorituksen jälkeen, ja peleistä nostetaan aina positiiviset asiat ja onnistumiset esiin. Virheitä tulee aina kaikille, niistä ei tarvitse erikseen muistuttaa. Jokainen saa aina uuden mahdollisuuden näyttää osaamistaan.

Poikien kanssa ollaan sovittu joukkueen säännöksi, että kaveria kannustetaan. Käytännössä tämä näkyy todella positiivisena ilmapiirinä jokapäiväisessä toiminnassa. Monessa pelissä ollaan noustu tappioasemasta voittoon, kun ollaan pysytty positiivisina ja uskottu omaan ja kaverin tekemiseen. Usko on säilynyt vaikeillakin hetkillä, ja tämä on paljon kannustamisen ansiota. Yksikin kannustus voi kantaa kauas, meillä se on kantanut lukuisiin voittoihin kauden edetessä.– Janne Vaarasuo, Oulu

 

Tämän bloggauksen kuvasta kiitokset Kristiina Jakobssonille! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Hyvien tekojen joulukalenteri

 

Opettaja Pirita Laajalehto Piispanlähteen koulusta, Kaarinasta, jakoi maanantaina mainion joulukalenteri-idean Facebookin Alakoulun aarreaitta -ryhmässä:
”24 koulupäivää jäljellä, joten aloitimme hyvien tekojen joulukalenterin. Jokainen oppilas sai tarran, jonka kiinnittää kalenteriin, kun hyvä teko on tehty.”

Idea sopii hyvin sovellettavaksi muissakin kouluissa, kotona, työpaikalla, kerhossa, palvelutalossa… Kehitä omaan yhteisöösi sopiva Hyvien tekojen kalenteri, jouluksi tai milloin vain.
Kiitos ideasta, kuvasta ja kalenteripohjista, Pirita! 🙂

J.K. Joulukalenteri on nyt siis ladattavissa sekä PDF- että Excel-tiedostona.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Syytteleminen ei auta; kuunteleminen voi toimia paljon paremmin

”Yläkoululaisten tyttökolmikon keskinäinen vihoittelu oli heidän oman kertomansa mukaan jatkunut jo vuosia, alakoulusta asti. Yksi näistä tytöistä itki liikuntatunnilla ja kertoi, ettei kiusaamista saa loppumaan, vaikka kaikkea on yritetty ja palavereja pidetty. Kaksi muuta tyttöä olivat puolestaan sitä mieltä, että ensin mainittu tyttö ärsyttää heitä omalla olemuksellaan, ja heidän on mielestään pakko jatkaa valittamista ja huutamista. Kiusattu tyttö yritti vastata syytöksiin, mutta lopulta tilanteet päätyivät itkuun.

Minusta nämä kaikki kolme olivat tosi hyviä tyyppejä erikseen. Juttelin kiusatun, itkevän tytön kanssa. Kerroin, että hänen kannattaa muistaa, että on just ihana omana itsenään. Kyselin, mistä hän pitää, jolloin ilmeni, että musiikista, ja siitä meille syntyikin piristävä keskustelu. Pyysin häntä antamaan näille kahdelle muulle tytölle vielä mahdollisuuden pyytää anteeksi ja yrittää toimia toisin, jotta kaikilla olisi hyvä olla koulussa.

Sitten puhutin näitä kahta muuta  – iloista ja älyttömän puheliasta eläväistä tyttöä, joiden temperamentti oli aivan erilainen, kuin ensin mainitun, introvertimman, taiteellisen ja rauhallisen tytön. Todennäköisesti koditkin olivat kulttuureiltaan melko erilaiset. Juteltiin ensin heidän vahvuuksistaan. Sitten keskusteltiin siitä, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla sydänystävä tai edes kaveri, jos kerran ei olla laisinkaan samalla aaltopituudella. MUTTA – sitten tartuin tärkeimpään asiaan  – työkaverina pitää pystyä olemaan kaikkien kanssa. Se tarkoittaa, että ketään ei loukata, ei solvata, ja annetaan tilaa yrittää omalla tavallaan. Pitää pystyä tekemään yhteistyötä ilman, että erilaiset näkökulmat riitauttavat tilanteen.

Oli hyvät keskustelut! En paasannut. Kuuntelin heitä kaikkia kolmea. Tytöt pyysivät anteeksi riitaa. Seuraava tunti meni hyvin.

Seuraavana syksynä satuin näkemään samat tytöt taas liikuntatunnilla, jolloin kaksi heistä juoksi luokseni kertomaan, että he ovat tosissaan yrittäneet, ja riitoja ei enää ole ollut. Kiitin, kehuin ja kannustin jatkamaan rauhallista rinnakkaiseloa. Sydämessäni toivon, että asia olisi näin niinkuin tytöt sanoivat.

Vierailevana aikuisena kouluilla työskennelleenä toivoisin, että opettajilta ja muilta sovittelijoilta löytyisi aikaa kuulla kaikkien osapuolten näkökulmat ja keskustella niiden perusteella yhdessä tilanteen ratkaisemiseksi. Syyllisiä ei tarvitse etsiä, mutta on hyvä tiedostaa ne syyt, mitkä kiusaamiseen ja riitelemiseen ovat johtaneet. Yhdessä voidaan löytää keinot muuttaa omaa käytöstä ja saada tilanne sellaiseksi, että kaikilla on hyvä olla.

Tähän käytetyn ajan palkkana saadaan rauhaisampaa aikaa enemmän tehdä niitä koulutöitä ja parempi opiskeluilmapiiri kaikille.” – Kirjoittaja ei halua nimeään julki.

 

Tämän bloggauksen kuva on poimittu Instagramista, opettaja Essi Railovuon postauksesta. Kuppi teetä lämmittäköön alkutalven aamua. Kiitos jakamisesta, Essi! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Eläköön rohkeus ja myötätunto!

”Tärkeän kampanja-aiheen takia haluan jakaa pienen iloisen tarinan tyttöjen välisestä solidaarisuudesta omasta lapsuudestani. Kymmenenvuotiaana kärsin koulumatkalla kuudesluokkalaisen pojan toistuvista rivoista uhkauksista. Pelotti ja hävetti. En ihan tiennyt mitä raiskaaminen tarkoittaa. Kerran koulussa oli veistotunti alkamassa. Kello soi, ja kiusaaja kavereineen hengasi luokan ulko-oven edessä. Iski pakokauhu, ja itku pyrki silmään. Äkkiä osa luokan tytöistä kerääntyi ympärilleni: ’Me naamioidaan sut!’. Yksi antoi takin, toinen pipon, kolmas lohdutti. Kaksi rohkeaa kävi hakemassa kiusaajan paikalle kohtaamaan tekonsa. Hämillään oleva kuudesluokkalainen sai kakisteltua anteeksipyynnön ja sanoi, ettei tarvitsisi enää pelätä häntä. Eikä tarvinnutkaan. Pikkuhiljaa koulussa oleilu alkoi taas maistua. Tämä muisto toisten lasten spontaanista välittämisestä palaa mieleen usein vielä aikuisenakin. Häirintä iästä riippumatta on vakava asia. Eläköön rohkeus ja myötätunto!” – Kirjoittaja ei halua nimeään julki.

Tämän bloggauksen kuvasta kiitos Voimauttavan taiteen äärellä -taide- ja kulttuuriyhdistykselle!


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

 

Kannustustarinat

Sain voimaa siitä, että lopulta joku kuitenkin välitti

 

”Vaihdoin yläasteen puolivälissä uuteen kouluun. Heti ensimmäisenä päivänä, kun astuin koulutaksista pihalle, joku huusi: Läskiperse! Aluksi kiusaaminen oli henkistä, ja kiusaajina toimi vain pieni tyttöporukka. Pikkuhiljaa joukko kasvoi. Itse aina lamaannuin näissä tilanteissa enkä saanut sanotuksi sanaakaan. Se tietysti vain yllytti kiusaajia.

Lopulta koko 300 oppilaan koulu inhosi mua. Tuntemattomat tulivat nälvimään ja huutelemaan ikäviä asioita. Lopulta kiusaaminen muuttui fyysiseksi. Tönimistä, ei päästetty vessasta pois, valokuvattiin ja heiteltiin kivillä ja kaikella mitä kiusaajat nyt vain käsiinsä saivat.

Muistan erään välitunnin, kun mua heiteltiin kivillä. Katsoin välituntivalvojana ollutta opettajaa suoraan silmiin. Pyysin katseellani apua. Opettaja vastasi katseeseeni, mutta siirtyi pois paikalta.

Monet opettajat hyväksyivät kiusaamisen. Osa otti mut tunnilla eteen seisomaan ja teki minut sillä tavoin naurunalaiseksi. Menetin ihmisarvoni, en ollut mitään. En enää uskaltanut katsoa ihmisiä.

Kerroin viidelle eri opettajalle ja terveydenhoitajalle itku kurkussa, etten jaksa enää. Jokainen lupasi viedä asiaa eteenpäin, mutta kaikki pitivät loppujen lopuksi asian omana tietonaan. Kerroin myös luokanvalvojalleni, ja hän sanoi, että on ihan luonnollista, että uutta oppilasta kiusataan. Olin ollut koulussa jo vuoden. Tuntui, ettei kukaan välittänyt ja että olin arvoton. Vihasin itseäni. Ajattelin, että jos niin moni ihminen inhoaa ja vihaa mua, niin mussa on pakko olla jotain vikaa.

Olin jo luovuttanut itseni suhteen. Kaikkein eniten pelkäsin, kun istumajärjestys arvottiin tunnilla. Aina kun mun nimi sanottiin, niin vierustoveri potki tuolini ja pulpettini mahdollisimman kauaksi itsestään. Opettajien mielestä se ei ilmeisesti haitannut. Kukaan ei halunnut olla lähelläni, olin täysin yksin. Ysin loppupuolella oli terveystiedon oppitunti alkamassa, ja opettaja sanoi taas ne pelottavat sanat: ’arvotaan istumajärjestys’. Menin paniikissa pyytämään, että hän arpoisi paikat niin, etten joutuisi tiettyjen ihmisten lähelle. Hän huomasi hätäni ja alkoi kysellä lisää asiasta. Kerroin kaiken. Hän kuunteli ja sanoi, että nyt tämä saa riittää. Hän marssi määrätietoisesti rehtorin luokse ja kertoi kuulemansa.

Mua pelotti. Pelkäsin, että kiusaaminen pahenisi sen jälkeen. Voiko kehenkään luottaa?

Rehtori ei ollut aikaisemmin kuullut kiusaamisestani. Hän puuttui asiaan välittömästi. Ei kiusaaminen sittenkään täysin loppunut, mutta koulussa olemisesta tuli siedettävämpää, ja sain voimaa siitä, että joku kuitenkin välitti.” – Nuori nainen, joka ei halua nimeään julki.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Taskutilasto tsemppasi opiskelemaan tohtoriksi

”1990-luvun alun lama-aikana minua – murrosikäistä liikuntavammaista – ei suuremmin koulunkäynti kiinnostanut, äitini kannustuksesta huolimatta. Peruskoulun päättyessä vuonna 1993 tuli sitten hätä, ja opiskelua piti päästä jatkamaan kavereiden mukana kotipaikkakunnan pieneen lukioon. Kun en pariin vuoteen ollut tehnyt koulun eteen mitään, hankalaahan se oli. Historiasta kuitenkin tykkäsin. Aina oppituntien aluksi keskustelimme ajankohtaisista asioista. Olin aktiivinen ja osasin hyvin, ja opettajamme, tunnettu hiihtosuunnistusvalmentaja, antoi minulle ylimääräisen kannustuspalkinnon: taskutilaston. Sain tuosta pienestä bonuksesta niin paljon intoa, että tuplattuani ensimmäisen luokan kirjoitin kuin kirjoitinkin ylioppilaaksi, vaikka koville se otti.

Sittemmin olen valmistunut maisteriksi ja parhaillaan valmistelen väitöskirjaani – kuinkas muutenkaan kuin historiasta. Suomalainen sisu ja se saamani taskutilasto ovat kantaneet pitkälle.” – Mikko Tamminen, Joutsa

Tämän bloggauksen kuvan ja meille kaikille tarpeellisen rohkaisulauseen postasi Instagramiin #kannustusryhmä-tägillä Janne P. Kiitos kuvasta ja jakamisesta, Janne! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

 

Kannustustarinat

Äideillä on rauhanturvaajan sydän

”Ripari-ikäinen lapseni käyttäytyy aika ajoin todella haastavasti. Se on kirjattu tiedoksi yhteen jos toiseenkin palvelusuunnitelmaan, esimerkiksi HOJKS:iin, niin monta kertaa, että tottahan se on. Ja kuitenkin aika usein hän käyttäytyy upeasti, hienosti, haasteisiinsa ja olotiloihinsa nähden suorastaan yli-inhimillisesti itsensä hilliten. Silti me kirjoitamme ’haastava’. Huonona päivänä saattaisin kirjoittaa haastava ja tarkoittaa mahdoton, rasittava, vaarallinen. Ja se hetki menisi ohi. Ja sitten katuisin, että leimasin hänet. Omissa silmissäni, ympäristön. Ennen kaikkea hänen itsensä.

Hän on jo mittaiseni. Olen selkeästi altavastaaja, auktoriteetin ohuella ankkurilla kiinni hänen maailmassaan. Se on pelottavaa, hänen fyysinen ylivoimansa. Kuitenkaan en tarkoita, että lapsi olisi pelottava. Pelottavia ovat tilanteet, joissa hänen on pakko juosta, pakko heittää, pakko huutaa. Haastava tilanne tulee iholle. Se saa minut hengittämään pinnallisemmin, jännittämään lihakseni, kiristämään hampaat yhteen. Kehoni haluaa suojautua ja paeta. Sielu käskee toimimaan ja turvaamaan. Äideillä on rauhanturvaajan sydän. Joskus se ei vain riitä.

**
Olimme asioimassa. Oli parturia ja ruokakauppaa. Hienosti meni, ja palkinnoksi oli ostettu kirja, jonka hän itse valitsi. Kymmenen metriä ulko-ovelle, kohta ollaan autolla. Silloin se tapahtuu. Hän ryntää juoksuun, suuntaa kohti kahvilaa. Arvaan jo: siellä on kuuma kahvipannu lämpölevyllä. Juuri sellainen pyöreä, joka räsähtää rikki niin ihanasti. Jokainen sirpale monistuu kuumassa nesteessä lattialle kelluvaksi kuvioksi, jonka onnen hän on oppinut tuntemaan. Hän näkee ja tuntee tuoksun ja lasin musiikin, odottaa huomiota, huutoa ja toimintaa – palkintoa. En saa häntä kiinni. Huudan niin että ääni särkyy. Epätoivosta, sillä tiedän, ettei kielto ehdi auttaa. Pelosta, sillä kahvilassa on jonoa, lähellä ihmisiä, jotka eivät ehdi alta, eivät näe mitä on tulossa. Häpeästä, sillä tämä on minun vikani.

Tartun kiinni sekä estääkseni enemmät sirpaleet että saadakseni hänet kurottautumaan takaisin luokseni, pois omasta maailmastaan. Haluan hänet tänne, missä lasissa kieriskely ei ole hyvä idea. Tänne, missä toiseen ihmiseen voi sattua. Pois kauniista onnesta sosiaaliseen häpeään. Ja hän suostuu. Katsoo silmiin, hymyilee ja sitten vakavoituu. Tässä olen. Tässä me olemme. Jotenkin meidän on oltava. Silloinkin kun rajat on rikottu. Etenkin silloin.

Rauhanturvaajia löytyi sillä kertaa kahviostakin. Kohtaamme kaiken kohtuuden ylittävää ymmärrystä ja pikkuveljelle mieleen jääneet sanat ’ei kuule haittaa, me ihmiset ollaan erilaisia’. Kävimme jälkeenpäin kiittämässä. Kannut oli vaihdettu automaattiin. Maailma tuli puolitiehen vastaan, eikä silloin jaksa kuin itkeä. Ei, vaikka miten olisi se ainoa turva, oppinut olemaan. Kiitos Café Linkosuo, Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi. Lämpö ja ymmärrys, jota saimme, jäi mieleen loppuelämäksi. On muitakin perheitä, jotka tarvitsevat rohkeutta ihmisten parissa liikkumiseen ja voimia jaksaakseen lastensa kanssa harjoitella yhteisiä sääntöjä ja olemista. Heidän tulevaisuutensa tulee hieman enemmän mahdolliseksi teidänlaistenne ihmisten avulla.”  – Sanna Salmela, Tampere

Tämän bloggauksen kuva on Instagramista, Tuiskuttajilta. Kiitos, ihanat Tuiskuttajat!


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Pieni oppilasmäärä edistää ryhmän hyvinvointia

Kuten Protut eilisessä postauksessa, myös Inarin koulun yhdeksäsluokkalaiset kiinnittävät huomiota ryhmäkokojen merkitykseen:
”Koulumme pieni oppilasmäärä pitää huolen siitä, että täällä on kiva olla. Kaikki tulevat kuulluksi ja hyvin juttuun keskenään. Pienet opetusryhmät ovat hyvä ratkaisu, ja yhteinäiskoulurakenne poistaa kynnyksen alaluokilta yläluokille siirryttäessä. Vaikka pitkä yhteinen historia on etu, tähän joukkoon on myös helppo tulla mukaan myös kesken matkan, sillä perinteisesti tällä alueella on pidetty arvossa yhteisöllisyyttä ja kaikkien huomioimista.” – Viivi, 16, ja Magga, 16, Inari

”Työskentelen yläasteen monimuotopienryhmässä. Oppilailla on hyvin erityyppisiä pulmia. Olen huomannut urani aikana, että opettajan henkinen läsnäolo sekä oppilaiden kannustaminen ja kehuminen pienissä asioissa vievät hyvin eteenpäin. Samalla ryhmän yhtenäisyys kehittyy. Vaikka oppilas tekisi virheen, voidaan siitä poimia asia, joka kuitenkin meni hyvin.

Oppilaani ovat yleensä tähän mennessä niin sanotusti ajettu nurkkaan kouluasioissa. Heidän itsetuntonsa on hyvin alhaalla. Jos onnistuu rakentamaan itsetuntoa edes vähän, niin opiskelukin tulee mahdolliseksi. Vanhempien kanssa olen pyrkinyt hyvässä yhteishengessä edistämään oppilaan menestymistä.” –Opettaja, joka ei halua nimeään julki.

Tämän postauksen kuva on poimittu Mari-Leena Talvitien Instagram-tililtä. Kiitos kuvasta, Mari-Leena! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Protu: Neljä vinkkiä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn

Protu on mukana #kannustusryhmä-kampanjassa ja jakaa hyviä vinkkejä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn:

Vinkki 1: Panostetaan ohjattuun ryhmäytymiseen. Ryhmäytyminen vahvistaa keskinäistä luottamusta ja ryhmähenkeä sekä vähentää ennakkoluuloja ja poissulkemista. Annetaan aikaa ja mahdollisuuksia nuorten ryhmäytymiselle – myös ohjatusti.

Vinkki 2: Harjoitellaan keskustelemista. Avoin keskustelu estää ristiriitojen kärjistymisen. Annetaan mahdollisuuksia opetella keskustelua harjoituksissa, joissa kaikesta voidaan puhua ja joissa toisen osapuolen oletetaan olevan hyvillä aikeilla liikkeellä. Aikuinen voi vetää keskustelua ilman turhaa pomottamista: kannustamalla, kysymällä ja osoittamalla aitoa kiinnostusta nuorten omaa ääntä kohtaan. Keskustelu vaihtelevasti isoissa ja pienissä ryhmissä huomioi yksilöllisiä eroja.

Vinkki 3: Lokerot ja oletukset roskakoriin. Kukaan meistä ei ole samanlainen, joten unohdetaan tarpeettomat lokeroinnit – esimerkiksi sukupuolijaot ryhmiä muodostettaessa. Ei esitetä oletuksia nuorten elämästä ulkonäön tai käytöksen perusteella. Lokeroinnin välttäminen lisää nuoren luottamusta siihen, että hänestä ollaan kiinnostuneita omana itsenään eikä häntä ohjata toimimaan jonkin oletusroolin mukaan. Luodaan luottamuksen ilmapiiriä, jossa nuori kokee voivansa sanoa ääneen, jos kokee jonkin asian epämukavaksi.

Vinkki 4. Pidetään ryhmäkoot pieninä. Paraskaan ohjaaja ei voi tehdä työtään kunnolla, jos nuoria on liikaa suhteessa ohjaajien määrään. Pitämällä ryhmäkoot pieninä ohjaajilla on mahdollisuus kiinnittää huomiota ryhmädynamiikkaan ja nuorten yksilöllisiin elämäntilanteisiin. Pienet ryhmäkoot tukevat hyvän yhteishengen muodostumisessa sekä antavat tilaa aikuisen ja nuoren väliselle keskustelulle. Pienessä ryhmässä nuori huomaa, että hänen ajatuksistaan ja teoistaan välitetään – ja että siihen kyllä reagoidaan, jos hän kiusaa toista.

Lue lisää Prometheus-leirin tuki ry:n sivuilta!

Tämän postauksen kuvat ovat Protuleirien Instagram-tililtä. Kiitos jakamisesta!


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kohtelen toisia niin kuin toivon itseäni kohdeltavan

”Jos näen, että toista kiusataan, menen väliin ja sanon, ettei saa kiusata. Alan leikkimään sen kanssa, jota kiusattiin. Jos minua kiusataan, toivon, että joku muu uskaltaa silloin tulla väliin.” – Nelli, 8, Fuengirola, Espanja

”Toisten kannustaminen antaa hyvän kuvan sinusta itsestäsi ja kaveripiiristäsi. Esimerkiksi juoksukilpailuissa ja jalkapallopelissä.” – Kirjoittaja ei halua nimeään esiin.

”Ystävää pitää lohduttaa ja auttaa kertomaan kiusaamisesta aikuiselle.” – Kirjoittaja ei halua nimeään esiin.

”Aiomme järjestää luokittain leikkejä, joissa tehdään jotain sellaisen kaverin kanssa, jonka kanssa ei yleensä tule leikittyä.” – Linda, 11, Hämeenlinna

Kuvistöiden valokuvat ovat Itäkeskuksen peruskoulun Instagramista.
Kiitos hienojen töiden jakamisesta!

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Ihan niitä pieniä asioita

”Yhdistämme esikoulussa partioviikkoon kotitehtävän ’Tee hyvä teko’. Keskustelimme, mitä hyvät teot voisivat olla. Pian keskustelu laajeni lasten omasta aloitteesta esikoulun arkeen – mitä hyviä tekoja voimme päivittäin tehdä. Ihan niitä pieniä auttamisia, kohteliaisuutta.” – Kirjoittaja ei halua nimeään esiin.

”Yläasteen liikuntaryhmä valitsi vuosittain ryhmän Fair Play -pelaajan. Tyyppi ei siis ollut se, joka oli liikunnallisesti taitavin, nopein, voimakkain tai ketterin, vaan se, joka otti toiset huomioon ja kannusti toisia ryhmässä. Sain tuon tunnustuksen kahtena vuonna peräkkäin. Mikään ei tuntunut paremmalta kuin se, että sain tunnustuksen omalta kaveripiiriltäni, ikätovereiltani.” – Kirjoittaja ei halua nimeään esiin.

Kuvistöiden valokuvat ovat Itäkeskuksen peruskoulun Instagramista.
Kiitos hienojen töiden jakamisesta!

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Milli ja Abe: Kiusaaminen voi jäädä historiaan!

 

”Moikka! Me ollaan Milli ja Abe, ensimmäiset perhevlogin aloittaneet tubettajat Suomessa. 🙂 Tavoitteemme tubettamisessa on levittää iloa ja positiivisuutta. Haluamme auttaa ihmisiä (erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia) ’feel good about themselves’ ja auttaa voittamaan negatiivisuus – myös kiusaaminen.

Me ollaan huomattu, että kiusaaja on henkilö, jota itseään sattuu; useimmiten huono itsetunto ja itseluottamus on piilotettu kovan ja kylmän kuoren alle. Koska tätä ei osata käsitellä, se purkautuu kiusaamisena ja toisten alentamisella. Nämä nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat jonkun opastamaan ja näyttämään, ettei näin tarvitse olla. He tarvitsevat jonkun opettamaan heille työkaluja itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistamiseen.

Meidän, Millin ja Aben, unelma on lähitulevaisuudessa pitää nuorille ja nuorille aikuisille hauskoja konferensseja/lyhytseminaareja, joissa autetaan heitä voimaantumaan. Autetaan heitä löytämään itsensä, autetaan heitä käyttämään lahjojaan ja taitojaan unelmiensa ja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Autetaan heitä näkemään heidän hyvyytensä ja merkityksellisyytensä sekä voima nostaa toisia. Autetaan heitä näkemään positiivisuus ja sen luova voima.

On ollut mahtavaa saada vaikuttaa YouTuben välityksellä yli 65 000 ihmiseen positiivisella meiningillä, ja vielä näin valtameren takaa (jep, ollaan superkiitollisia nykyteknologiasta). Saamme suomalaisilta nuorilta viikoittain viestejä heidän haasteistaan ja palautetta, kuinka videot ovat piristäneet heidän päiväänsä. Kuinka makeeta on vielä jonain päivänä lähitulevaisuudessa päästä vaikuttamaan ja auttamaan ihan läsnäolevana erilaisten tapahtumien merkeissä! Tehdään yhdessä Suomen tulevista johtajista voimaantuneita ja vahvoja!” – Milli & Abe, South Lake City, Yhdysvallat

Millin ja Aben videoita voit seurata YouTubessa. Kuvakuulumisia näet myös Millin Instagramista, josta tämän blogin kuvakin on poimittu. 🙂

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kirsin luokan periaatteet ohjaavat toisten kunnioittamiseen

 

Kirsi Hietala Hyvinkäältä Aseman koulusta kertoo taustaa oheiselle videolle: ”Olen toiminut melkein 30 vuotta erityisluokanopettajana. Itselläni on tiettyjä toimintaperiaatteita, jotka ohjaavat toimintaani lasten kanssa ja joita opetan myös lapsille.

1) opetan/ohjaan kasvussa ihmisen lapsia, en halua, että heitä lokeroidaan esim. diagnoosin mukaan
2) kunnioitan lasta ja opetan heitä kunnioittamaan niin toisiansa kuin aikuisia
3) keskustelemme todella paljon, mikä auttaa meitä tulemaan keskenämme toimeen
4) opettelemme havaitsemaan ja sitten sanomaan ääneen, mitä hyvää näemme ympärillämme, eli kiinnitämme huomiota hyvin oleviin asioihin
5) opettelemme toisemme kuuntelemista
6) opettelemme keskustelemaan rakentavasti ristiriitatilanteissa, etsimme yhdessä sopivia ratkaisuja.

Näillä keinoilla olen saanut hyvinkin ristiriitaisia luokkayhteisöjä oikealle uralle, ja lapset ovat oppineet arvostamaan toisiansa ja meitä aikuisia. Palaute oppilailta on ollut koskettavaa, ja näitä tarinoita olisikin paljon kerrottavaksi.

Kerroin luokassa tästä Kannustusryhmä-hankkeesta ja kysyin haluaisivatko oppilaat kertoa, mitä olemme luokassa lukuvuoden aikana tehneet. Kaikki innostuivat ja lähtivät miettimään ja kirjoittamaan asioita, joita heille tuli mieleen. Niitä tallennettiin sitten videolle.”

Videolta välittyy kivan rauhallinen ja positiivinen tunnelma, ja esimerkiksi luokan Hyvien asioiden aurinko toimisi varmaan muuallakin! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kun puuttuu kiusaamiseen, saa itsellekin hyvän olon

”Minua kiusattiin 8-vuotiaana, koska minulla oli r-vika ja pyöräilytapaturman takia kaksi etuhammasta poissa – siis kunnon ’spagettireiät’ suussa.
Minua nimiteltiin, lyötiin ja syrjittiin. Ensin en kertonut siitä vanhemmille tai opettajille, mutta kun vanhemmat alkoivat löytää mustelmia kehostani uudelleen ja uudelleen, niin lopulta minun oli pakko kertoa aikuisille. Kertominen ja se, mitä siitä voisi seurata, pelottivat. Olin jonkin aikaa poissa koulusta, koska en halunnut mennä sinne lyötäväksi ja syrjittäväksi. Mutta vanhemmat rohkaisivat minua, niinpä lopulta menin takaisin kouluun. Sanoin itselleni, että itseni takia siellä olen ja haluan oppia uutta joka päivä.

Joka päivä muut pojat nimittelivät ja kiusasivat minua, joskus löivätkin. Kerroin asiasta uudelleen opettajalle. Kiusaaminen loppui 3. luokalla, ja sen jälkeen ollaan oltu monen pojan kanssa kavereita, vaikka he aiemmin olivatkin kiusanneet minua. Neljännellä luokalla aloin itse puolustaa muita kiusattuja. Kun huomasin välitunneilla, että jotakuta oppilasta kiusataan, niin tuli heti mieleen, että tiedän täysin, miltä se tuntuu. Menin aina väliin ja käskin lopettamaan kiusaamisen. Sain tästä kiitosta myös opettajilta.

Siitä saa tosi hyvän mielen, kun on tehnyt jotakin, mistä toiselle tulee parempi olo!” – Jerry, 19, Lahti

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Koulupastori Toni räppää kiusaamista vastaan

 

Koulupastori Toni Kivistö tekee arvokasta, kiusaamisen vastaista työtä ja toimii itse esimerkkinä lapsille ja nuorille. Toni kiertää pitämässä kouluilla tunteja aiheella ”Minä olen arvokas, sä oot arvokas. Ei oo toista sua, vaan sä oot paras sinä. Susta on maksettu suurin mahdollinen hinta ja sitä ei voi rahassa mitata. Kaikkine epätäydellisyyksinesi olet täydellinen. Sä kelpaat ja sä riität. Olet ihme.”

Toni on tehnyt aiheesta myös svengaavan räpin, jota esittää oppilaille oppituntien yhteydessä – ja hyvin murtuu jää! 🙂

J.K. Voit kutsua Tonin kouluvierailulle numerosta 045 2385736.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Pienikin toiminta kasvattaa isosti hyvää mieltä – Tirmakat tädit…

”Kannustusryhmä-idea sai meidät, neljä jo vähän aikuisempaa naista, perustamaan oman kannustusryhmän: Tirmakat tädit. Olemme OAJ:n Isosti yhdessä! Kukaan ei ole nolla -haastekampanjan raadin jäsenet. Tuo kiusaamisen vastainen haastekampanja kohdistettiin viime vuonna kaikille oppiasteille, päiväkodeista korkeakouluihin. Kampanja tuotti hienoja ja upeita asioita, joita toteutettiin eri puolilla Suomea.

Päätimme perustaa kannustusryhmän heti, kun tasavallan presidentti lanseerasi tämän idean. Ryhmäämme kuuluvat OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen, vakuutusyhtiö Turvan liittomarkkinointipäällikkö Tiina Neuvonen (Tampere), luokanopettaja Kati Särmö (Seinäjoki) ja OAJ:n järjestöasiamies Riitta Silvonen.

Toimintamme on pientä ja vähemmän näkyvää; jokainen meistä on sitoutunut omassa työ- tai muussa yhteisössään kannustamaan ihmisiä toimimaan vilpittömästi, auttavasti ja hyvää korostaen – asettumaan heikomman puolelle. Esimerkiksi Tiina on työyhteisössään perustanut oman kannustusryhmän, jossa on valittu toiminnan kohteeksi hyväntekeväisyys paikallisesti. Kati on puolestaan Seinäjoella tehnyt jo pidemmän aikaa Kukaan ei ole nolla -kampanjaa. Itse ehdotin sukuseuramme hallitukselle oman kannustusryhmän perustamista. Niinpä nyt on Jääsken Antrean Silvosten sukuseuralla oma kannustusryhmä, jonka jäsenet puolestaan eri puolella Suomea vievät hyvää eteenpäin, jokainen omalla persoonallisella tavallaan. OAJ:ssa aloitamme elokuussa Ilmianna hyväntekijä työpaikalla -toiminnan. Tarkoituksenamme on korostaa positiivisuutta ja hyvän mielen tuottamista työyhteisössä. Samalla me kaikki toimimme esimerkillisesti ja kannustavasti kaikkia ihmisiä kohtaan.” – Riitta Silvonen, Helsinki


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin! 🙂

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

My Friend Network – loistoidea toteutettavaksi

16-vuotias Kristoffer Helsingistä kirjoittaa:
”Olen miettinyt jo jonkin aikaa tällaista yläkoulujen ja lukion oppilaille suunnattua yhteisösovellusta, jonka keskeisinä ideana olisi kohentaa luokkien sisäistä yhteishenkeä ja ennaltaehkäistä kiusaamista. Näin idea toimisi käytännössä: 

My Friend Network
My Friend Network olisi sovelluspohjainen yhteisöpalvelu, joka toimisi kaikissa Suomen peruskouluissa sekä lukioissa. Yhteisöpalvelun idea olisi koota uudessa koulussa tulevat luokkakaverit samaan paikkaan ja auttaa heitä ryhmäytymään paremmin. Sovelluksen avulla oppilaille aukenisi mahdollisuus tutustua muihin kanssaopiskelijoihin jo ennen koulun alkua, ja näin luotaisiin hyvä pohja tutustumiselle.

Tällä hetkellä monissa kouluissa ei ole varattu tarpeeksi resursseja oppilaiden ryhmäytymiseen, vaikka ryhmäytyminen merkittävä tekijä koulukiusaamisen ennaltaehkäisemisessä. My Friend Network tarjoaisi modernin ja tehokkaan ratkaisun perinteisen ryhmäyttämisen tueksi.

Yhteisöpalvelu toimisi käytännössä siten, että jokaiselle oppilaalle annettaisiin henkilökohtainen liittymiskoodi, jolla hän pääsisi rekisteröitymään palveluun ja liittymään oman luokkansa yhteisöön. Henkilökohtainen liittymiskoodi mahdollistaa sen, etteivät luokan yhteisöön pääse muut kuin luokan jäsenet. Liittymiskoodi voitaisiin jakaa tuleville oppilaille esimerkiksi postitse, Wilmassa tai sähköpostitse. Rekisteröitymisen ja oman luokan yhteisöön liittymisen jälkeen oppilas voisi halutessaan täyttää tietoja itsestään omaan profiiliin. Omaan profiiliin olisi mahdollista kertoa itsestään, luonteestaan, omista harrastuksista tai kiinnostuksen kohteista. Lisäksi sovellus mahdollistaisi omien sosiaalisten medioiden linkittämisen profiiliin.

Oman profiilikuvan lisääminen olisi myös mahdollista, mutta se ei näkyisi automaattisesti muille käyttäjille. Profiilikuva voisi näkyä esimerkiksi vain niille, jonka kanssa kyseinen oppilas on jutellut chatissa tietyn viestimäärän verran. Tällä rajoituksella ihmisiä pyritään kannustamaan tutustumaan ensin toisen persoonaan ulkonäön sijaan.

My Friend Networkin oman luokan yhteisössä olisi mahdollista luoda tapahtumia tai sopia tekemistä omien luokkalaisten kanssa. Muiden luokkalaisten luomat tapahtumat näkyisivät sovelluksen Tapahtumat-sivulla. Jokaisen luokan yhteisössä olisi oma ryhmä chatti, joka mahdollistaisi helposti luokkalaisten välisen yhteydenpidon. Chatti tarjoaisi paremman vaihtoehdon nykyisin monissa luokissa käytössä oleviin Whatsapp-ryhmille, jollaisen luomiseksi tulee kerätä ensin kaikkien luokkalaisten puhelinnumerot.

Haluaisinkin kysyä teiltä, että olisiko teillä mitään kiinnostusta olla mukana tai auttaa tämän sovelluksen toteuttamisessa?”

Lisätietoa suunnitelmasta: https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/135/


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Suomalaisetko juroja? Joskus ainakin ujoja :)

Joissakin viesteissä halutaan eroon suomalaisesta juroudesta. Vaikka kannustustarinoiden positiivisuudessa jurous tuntuu loistavan poissaolollaan, epäilemättä sitä kuitenkin esiintyy. Moni kirjoittaja näkee tärkeäksi myös sen, että osataan ottaa vastaan kehuja ja iloita niistä aidosti.

”Opetellaan antamaan positiivista palautetta ja myös vastaanottamaan positiivista palautetta. Luova lava -ohjaajien tiimi Jyväskylässä haluaa eroon perinteisestä juro suomalainen -ajattelutavasta.” – Luova lava -ohjaajat, Jyväskylä

”Kohtaaminen ja kunnioitus toimivat. Yhdessä tekeminen lisää kiinnostusta asioihin. Uuden tekniikan käyttöönotto lisää kiinnostusta. Taitojen karttuminen lisää kiinnostusta. Seis suomalaiselle jurpoilulle!”  – Miika Härmä, Mäntsälä

Henna, 19, puolestaan kertoo oman tarinansa siitä, kuinka yhdenkin ihmisen tuki ja tsemppi on aivan ratkaisevaa: ”Olin täysin varma etten valmistu ammattikoulusta, koska kaverit olivat parempia, ja opettajatkin viittasi siihen, että minun olisi järkevintä lopettaa opiskelu. Eräs naisopettaja kuitenkin kannusti, tsemppasi ja auttoi minua. Hän kuunteli, neuvoi ja lohdutti. Hän uskoi minuun, ja niin minä valmistuin, koska YKSI ihminen valoi minuun toivoa. Yksikin ihminen voi muuttaa asioita merkittävästi!”

Henna jatkaa: ”Kannustetaan ja tuetaan toisiamme, niin saamme paljon aikaiseksi!” – Tällä asenteella on hyvä startata uuteen viikkoon.

J.K. Kuvakooste on kerätty Instagramista, #kannustusryhmä-tunnisteella lähetetyistä kuvista. Kiitos kaikille postaajille! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Global Me pohtii tärkeitä kysymyksiä ja lisää ymmärrystä maailmasta

 

Videolla Kempeleen lukion opiskelijat kertovat Global Me -projektista, joka on käynnissä jo kymmenissä kouluissa ympäri Suomea. Projektin tarkoituksena on edistää nuorten empatiakykyä, itsetuntemusta ja ymmärrystä maailmasta. Se lisää suomalaisten nuorten tietoutta eri kulttuureista sekä kykyä toimia kansainvälisesti.
Lisätietoja: https://gcdpprojects.wordpress.com/
ja http://www.globaalikasvatus.fi/verkosto/3172


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin! 🙂

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kaikki kannustavat Minikeissä

 

Valloittava Team Minique -muodostelmaluistelujoukkue on mukana Kannustusryhmässä. Katso videolta, kuinka se heillä näkyy käytännössä.

Pirteää viikonloppua kaikille! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Tuunaa oma kannustusselfiekehys!


Kivaa on tehdä yhdessä selfiekehys! Yksinkertaisimmillaan se onnistuu näin:

  1. Lataa kehys täältä.
  2. Tulosta se haluamaasi kokoon ja leikkaa irti keltainen keskialue. Kiinnitä kehys pahville, kartongille tai muulle sopivalle materiaalille liimalla, tapettiliisterillä, teipillä…  
  3. Sitten vain kuvaamaan ja jakamaan kuvia someen tunnisteella #kannustusryhmä.

Voit tehdä myös juuri sellaisen kehyksen kuin itse haluat. Käytä kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta! Rakenna, naulaa, leikkaa, liimaa, maalaa, koristele, väritä. Suunnittele omat kannustusikonit, värit ja tekstit.

Voit käyttää esimerkiksi vanhaa pahvilaatikkoa, ikkunankarmia tai taulukehystä. Mitä jos virkkaisitte sen? Voisiko vanhasta pyöränrenkaasta tehdä selfiekehyksen? Tai voisiko se olla metallia? Valaistu? Vilkkuva? Jouluinen? Urheilullinen? Runollinen? Rock?

Mikä on sinun tyylilajisi?
Ota kuva ja täggää somessa tunnisteella #kannustusryhmä. 🙂

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Ahkera oppilaskunnan hallitus otti kantaa

”Meillä Valteri-koulu Tervaväylässä Oulussa on idearikas ja ahkera oppilaskunnan hallitus. Se teki kannanoton, jolla pyritään aktiivisesti vähentämään koulukiusaamista koulussa ja koulumatkoilla. Kannanotto kirjattiin seuraavasti:

Kannanotto sen puolesta, ettei ketään kiusattaisi 

Valteri-koulu Tervaväylän oppilaskunnan hallitus on sitä mieltä, että ketään ei saa kiusata koulussa eikä koulumatkoilla. Kukaan ei saa ummistaa silmiään kiusaamista kohdatessaan, vaan pitää asettua puolustamaan kiusattua tai ainakin kertoa aina kiusaamisesta opettajalle, vanhemmalle, kaverille tai koulukuljettajalle. Vastuu kiusaamisen loppumisesta on meillä jokaisella: oppilailla, koulun henkilökunnalla, vanhemmilla sekä koulukuljettajilla. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai henkistä, esimerkiksi nimittelyä, ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai tönimistä. Jos on epävarma, onko kyse leikistä tai kiusaamisesta, niin sekin täytyy selvittää vaikka kysymällä suoraan kiusatulta. Kiusaamiseen pitää puuttua aina.

Maaliskuussa 2017
Oppilaskunnan hallitus, Valteri-koulu Tervaväylä

 

Tämä kannanotto on parhaillaan kaikilla koulumme luokilla käsiteltävänä ja tarkoitus on lähettää kannanotto myös eri yhteistyötahoillemme; kuten esimerkiksi koulukuljetuksista vastaaville taksipalveluille. Toivomme koko oppilaskunnan hallituksen ja sitä kautta koko Valteri-koulu Tervaväylän henkilökunnan ja oppilaiden kanssa, että kiusaaminen loppuu!” –Outi Pyyppönen, Oulu

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Moromaanantai ja Maailmanparantajat – Märskyssä ja Iitissä tapahtuu!

 

Iitin yläkoulun Maailmanparantajat ovat osallistuneet Kannustusryhmä-kampanjaan monilla eri tavoilla. He ovat järjestäneet halipäivän ja Banjai-kisan, pitäneet aamunavauksia teemaan liittyvistä aiheista ja laittaneet kannustavia viestilappuja koulun käytävälle. Oheisella videolla kerrotaan tarkemmin Maailmanparantajien loistoideoista. 🙂

Siiri, 17 v. Vantaalta kertoo Mäkelänrinteen lukion tempauksesta, josta myös löytyy hienoja ideoita muidenkin sovellettaviksi: ”Opiskelijakunnan hallitus järjesti keväällä positiivisuusviikon, joka huipentui Mäkelänrinteen lukion 60-vuotisjuhlaan. Viikon tarkoituksena oli lisätä positiivista ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä Märskyssä sekä tuoda esille koulun tärkeitä yhteisiä arvoja.

Viikon jokaisena päivänä oli jokin teema, johon liittyi pieni arkinen tehtävä. Maanantai oli moromaanatai, tiistai hymytiistai, keskiviikko ilahduta–välitä -keskiviikko, torstai kiitostorstai ja perjantai oli bileperjantai 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Teimme opiskelijakunnan hallituksen kanssa kaksi kyselyä positiivisuusviikon ohjelmasta ja tavoitteista. Maanantaina tehty aloituskysely osoitti, että hyvin moni märsky oli innoissaan positiivisuusviikosta ja oli valmis osallistumaan päivien tehtäviin. Perjantaina tehdystä päätöskyselystä ilmeni, että suurin osa märskyistä piti positiivisuusviikkoa ilmapiirin nostattajana ja yhteisen hyvän luojana. Kyselyiden myötä huomasimme myös selkeästi kiinnostuksen välittämistä ja kunnioitusta kohtaan. Positiivisuusviikko oli monin puolin onnistunut.

Maanantaina käytävillä kuuli rutkasti tervehdyksiä. Tiistaina hymyjä näki paljon enemmän kuin yleensä. Ilahduta–välitä -keskiviikon tavoitteena oli olla kiusaamatta sekä tehdä jokin mukava teko ystävälle tai läheiselle. Keskiviikkona koulussamme järjestettiin myös naurujoogaa vapaaehtoisille. Kiitostorstain aamuna opiskelijoille jaettiin koulun ala-aulassa karkkeja, joista tietenkin tuli kiittää. Jokaisena päivänä koulumme seinälle oli ripustettu julisteita kunkin päivän teemaan liittyen. Nähtävillä oli erilaisia iskulausteita, jotka kannustivat märskyjä toimimaan päivän tehtävän mukaisesti.

Positiivisuusviikon avulla saimme parannettua Märskyn yhteishenkeä ja ilmapiiriä. Märsky on koulu, jossa kaikki ovat samanarvoisia ja jokaisesta välitetään juuri sellaisena kuin hän on. Mäkelänrinteen lukion opiskelijakunnan hallitus yhdessä kaikkien opiskelijoiden kanssa toimi siis yhdenlaisena kannustusryhmänä kohti kannustavampaa ja positiivista Märskyä.”

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Herkkuräbäri Piikkiön Paroni: Kaikki auttaa kaikkia

 

”Meillä on kehitysvammaisten rap-yhtye Herkkuräbäri. Kehitysvammaiset tekevät räppiä ja kirjoittavat itse laulun sanat.
Tässä 17-vuotias Jari ”Piikkiön Paroni” esittää kappaleen Kaikki auttaa kaikkia. Etsimme sponsoria, joka tukisi rap-toimintaa. Lähtekää mukaan.
🙂 ” 

www.herkkurabari.net

www.facebook.com/herkkurabari


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Jyvälän Robinerit: faniryhmä kiusaamisen vastaisessa työssä

”Jokunen vuosi sitten perustin kerhoryhmän Jyvälän robinerit, jossa fanitettiin Robinia ja pohdittiin, kuinka kiusaamisen saisi loppumaan. Kerho keräsi suuren määrän osallistujia, jotka halusivat ryhtyä sanoista tekoihin. Käynnistimme uuden kampanjan: Parasta just nyt – meidän koulu! Idea esiteltiin kouluille ja paikallisille lehdille.

Vierailimme nuorten kanssa eri kouluilla. Jokaiselle luokalle räätälöin juuri sille sopivan ohjelman, ja robinerit olivat tässä mukana. Vierailuilla keskustelimme kiusaamisesta ja miten sitä voidaan estää. Haastoimme luokat mukaan hyvien tapojen kampanjaan. Joka päivä yhdellä välitunnilla koko luokka leikki yhdessä, ja jos joku näytti yksinäiseltä, hänet mentiin pyytämään mukaan leikkiin. Teimme luokissa myös esityksiä kiusaamistilanteista ja kuvasimme niitä näyttelyä varten.

Jokaiselle kiusaamistilanteelle keksin erikseen oman purkaamistavan. Tapaukset ovat aina erilaisia, ja niin ovat kiusaajat ja kiusatutkin. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa selvitellä tilanteita. Myös kiusaajaa pitää kuulla. Omat tyttäreni ja heidän ystävänsä olivat mukana apuohjaajina. Saimme hyviä keskusteluja aikaiseksi ja luokkahenkeä paremmaksi. 

Sivut löytyvät vielä Facebookista nimellä Ellun Robinerit ja Parasta just nyt – meidän koulu! Valitettavasti rahoitus ei riittänyt toiminnan jatkamiseen, mutta oli ilo kuulla, että ehdimme ainakin jonkin verran vaikuttaa asioihin. Saimme pelkästään positiivista palautetta. 🙂 Tämän pariin haluisin vielä palata ja kehittää tätä edelleen, esimerkiksi sairaaloiden lastenosastoille, joissa moni lapsi voi tuntea yksinäisyyttä ja on kokenut jopa kiusaamista sairautensa vuoksi.” – Elina Pekkanen, Jyväskylä


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Avaimia yhdessä olemiseen

”Olen opettanut 7-vuotiaalle tyttärelleni Helmille ’yleisavaimen’ käyttöä: kiitos, anteeksi ja ole hyvä. Nämä pienet mutta tehokkaat sanat auttavat koko Suomea avaamaan ovet kaikkialle ja kaikkien kanssa ja muistuttavat, miten tärkeää on olla ystävällinen toisille.” – Artturi Elovirta, Turku

”Vaikka kiusaamisen lopettamisen tulisi toki aina olla lähtökohtana, kaikki eivät aina ole sellaisessa asemassa, jossa pystyisivät sen lopettamaan. Tästä huolimatta kiusattua voi tukea: sekin auttaa, ettei joudu kohtaamaan kaikkea yksin. Yksikin kaveri, joka tukee, voi auttaa paljon, vaikkei kiusaamista pystyisi estämäänkään. Ihminen kun on sosiaalinen olento, kaipaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokee tarvetta jakaa taakkoja toisten kanssa.” – Janne Rantasaari, Turku

”Taidekasvatus on erinomainen keino toimia yhdessä. Maailmanhistoriaa peilaten voidaan taidekasvatuksen näkökulmasta pohtia, miten monimuotoista kauneus ja hyvä voivat olla. Eetoksen, paatoksen ja logoksen optimaalisessa kohtaamisessa, missä kukaan ei yritä hyötyä toisen kustannuksella, opimme aidosti, miltä tuntuu hyvä ja oikea.” – Opettaja Helsingistä


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kaikki lähtee kipinästä

”Voittoa tavoittelematon Polar Bear Pitching ry:mme lanseerasi innostuksen kipinästämme ja vihapuheelle sisuuntumisestamme alkunsa saaneen Suomen Lämmitystalkoot -kampanjan, joka on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Lämmitystalkoot pyrkii vahvistamaan nuorten luottamusta itseensä, yhteiskuntaan sekä tulevaisuuteen. Kampanja joukkoistaa positiivisuuden ja pyrkii tuottamaan voimaantumisen kokemuksia erityisesti nuorille, mikä ennaltaehkäisee esimerkiksi kiusaamista. Talkoiden tavoitteena on auttaa nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämään niitä sekä löytämään kipinän, sisäisen palon, joka saa ryhtymään tuumasta toimeen omien unelmien saavuttamiseksi.

Kiittämisellä, kehumisella ja kannustamisella on ratkaisevan tärkeä asema vahvuuksien tunnistamisessa. Ne auttavat nuoria kiinnittämään huomiota ominaisuuksiin, joita he muutoin saattaisivat pitää itsestäänselvyyksinä. Omien taitojen tunnistaminen vahvistaa nuorten itseluottamusta ja auttaa heitä suuntaamaan sisällään olevan energian hyvään. Kehuminen ja kannustaminen saavat aikaan hyvää kehitystä voimistavan positiivisuuden kehän, sillä jatkossa aikaa ja energiaa kanavoidaan enemmän juuri siihen, mikä on tuottanut arvostetuksi tulemisen ja voimaantumisen tunteita. Kiittäminen, kehuminen ja kannustaminen auttavat nuorta löytämään merkitystä elämälleen paikkansa yhteiskunnassa ja myös ennaltaehkäisemään kiusatuksi tulemista tai kiusaajaksi ryhtymistä.

Yhteiskunnassa vallitseva yleinen asenneilmapiiri on ratkaisevan tärkeä, jotta oma osaaminen ja vahvuudet voidaan tunnistaa. Sillä on merkitystä koko elämänsuunnan löytymisessä. Viime aikoina julkista keskustelua on leimannut kasvavassa määrin polarisaatio ja vihapuhe. Viha kylvää uutta vihaa, ja negaatio ohjaa etsimään virheitä, hakemaan syyllisiä ja siirtämään omaa pahaa oloa toisaalle esimerkiksi kiusaamalla. Erityisen voimakkaasti tämä korostuu sosiaalisessa mediassa, missä negatiivisuus ja mustavalkoisuus saattavat helposti paisua arvaamattomiin mittasuhteisiin, sumentaa maailmankuvaamme sekä lisätä epäluottamusta toisiamme, yhteiskuntaamme ja tulevaisuuttakin kohtaan.

Lämmitystalkoiden missiona onkin lämmittää yhteiskunnassamme vallitsevaa yleistä asenneilmapiiriä ja auttaa meitä kansakuntana kiinnittämään huomiomme epäkohtien sijaan ympärillämme oleviin mahdollisuuksiin ja hyvään sekä kiittämään, kehumaan ja kannustamaan ja laittamaan rohkeasti hyvän kiertämään. Lämmitystalkoot haastaa eri alojen vaikuttajia näyttämään esimerkkiä asenneilmapiirin lämmittämisestä laittamalla itsensä kirjaimellisesti likoon hyvän asian puolesta. Keskustelukulttuurin viilenemistä symbolisoivasta avannosta annetaan lämmityslupauksia, joiden antaja sitoutuu omalta osaltaan vähentämään negatiivisuutta, mustavalkoisuutta ja viilentynyttä ilmpapiiriä sekä täyttämään Suomen ja somen valolla, väreillä ja lämmöllä. Avannosta julistettavaan lämmityslupaukseen kuuluu oleellisesti myös jokin konkreettinen teko, jolla henkilö sitoutuu lämmittämään muita eli kierrättämään hyvää vuoden aikana.”
– Mia Kemppaala, Oulu

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin! ?

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Somen voimalla hyvää mieltä – hienoja esimerkkejä kaikille

”Onnellinen esimerkki sosiaalisen median puolelta on Facebook-ryhmä Positiivinen Rovaniemi, joka on perustettu pelkästään hyvän puhumiseen. Ryhmässä jaellaan positiivisia kommentteja onnistumisista, hyvistä hetkistä, hyvästä palvelusta ja levitetään positiivista kokemustietoa eteenpäin. Sosiaalinen media kärjistää, ja keskustelut kääntyvät helposti kiukuttelun, vihapuheen ja inttämisen puolelle.

Positiivinen Rovaniemi -ryhmän ajatuksen soisi leviävän koko Suomeen, sillä se jos mikä kannustaa ja antaa uskoa parempaan kommunikaatioon, hyväpuheeseen ja toistemme auttamiseen.”
–Kirjoittaja ei halua nimeään julki

Kannusta Kaveria on Suomen Islanninhevosyhdistyksen Nuorten valiokunnan lanseeraama somekampanja, jonka tarkoitus on herätellä niin lapsia, nuoria kuin meitä aikuisiakin huomioimaan lähimmäisemme. Kampanja on aloitettu vuonna 2014. Meitä pyörii talleilla niin monen ikäistä ja eri luonteenpiirteillä varustettuja, että välillä ne arimmat ja hiljaisimmat yksilöt jäävät huomioimatta, joten jos näet tai koet, että joku kaipaa lisäkannustusta, oli se asia mikä tahansa, niin kannusta rohkeasti. Tsemppaa ja rohkaise!

Kampanja toteutetaan netissä. Joka kuukaudella on oma sponsori, joka voi halutessaan valita kuvan sekä sloganin julisteeseen. Jokainen talli voi tulostaa itselleen julisteen Nuorisovaliokunnan Kannusta Kaveria! -sivulta. – Annastiina Jäppinen, Pukkila

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin! ?

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Kiusaaminen organisaation sisällä: harjoittelijat saivat kärsiä nahoissaan

”Tämä tapahtui opiskeluaikanani, kun olin sosionomiharjoittelussa. Eräs harjoittelupaikkamme työntekijä kiusasi hotelli- ja ravintola-alan opiskelijaa, joka oli lievästi oppimisviivästeinen. Työntekijän piti olla opastamassa harjoittelijaa keittiötyössä, mutta hän teki sen hyvin ilkeään ja kovaan sävyyn, epäasiallisesti. 

Otin erään vakavamman kiusaamistilanteen puheeksi viikkopalaverissamme, mistä seurasi, että potkut harjoittelustani. Tämän jälkeen harjoittelupaikan esimies alkoi järjestelmällisesti mustamaalata minua mm. oman kouluni suuntaan. Minun palkkani kiusaamiseen puuttumisesta on ollut opintojen viivästyminen.”
– Kirjoittaja ei halua nimeään julki

Tällaisia tarinoita lukiessa tulee voimaton ja surullinen olo. Siitä huolimatta tulee muistaa, että lannistuminen ei ole vaihtoehto. Pitää puhua, pitää puuttua. Pitää vaikuttaa. Joskus asiat eivät muutu nopeasti, mutta pääasia on, että ne muuttuvat parempaan. Kiusaamisen ketju katkeaa, kun yksikin lenkki päättää irtautua siitä.


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Lappeen tokaluokkalaiset tietävät, kuinka toiset huomioidaan

Lappeen koulun 2D Lappeenrannasta lähetti kannustuskokemuksia ja -vinkkejä videomuodossa. Katso ja kuuntele, miten voi huomioida toisia lumilinnaa rakennettaessa – juuri nyt ajankohtaista eri puolilla maata – tai vaikkapa lelupäivänä!

J.K. Lappeen koulu on voittanut vuosina 2015 ja 2016 Liikkuva koulu -palkinnon. Hieno saavutus! Onnea, lappeelaiset! 🙂


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Seis kiusaamiselle -menetelmällä on saatu hyviä tuloksia

Seis kiusaamiselle -menetelmä on suunnattu kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja kiusaamisen vähentämiseen. Menetelmä on työpajamuotoinen, ja siinä käydään läpi kiusaamista, siihen liittyviä rooleja, asenteita ja tunteita ratkaisukeskeisestä näkökulmasta. Tarkoituksena on miettiä yhdessä yleisellä tasolla, miten kiusaaminen saadaan loppumaan ja mitä se jokaiselta vaatii. Kiusaamiseen pureudutaan lapsia osallistavilla, luovilla ja toiminnallisilla harjoitteilla. Niillä pyritään auttamaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa ja jokaista löytämään oman tapansa puuttua jatkossa kiusaamiseen.

Lapset ja nuoret ovat oman yhteisönsä aktiivisia toimijoita, joten heillä ja heidän ideoimillaan ratkaisuehdotuksilla on iso merkitys kiusaamisen ehkäisyssä. Menetelmä sopii sekä ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi että käytettäväksi silloin, kun ryhmässä on jo ilmennyt kiusaamista. Seis kiusaamiselle -toiminta sisältää 3 tapaamiskertaa, jotka kestävät noin 90 minuuttia. Nuoremmille lapsille tapaamisen kesto on yleensä 45–60 minuuttia, ja tapaamiskertoja voi olla 3–5 tarpeen mukaan.

Ryhmä voi olla esimerkiksi koululuokka, lastensuojelun yksikkö tai nuorisotalo. Seis kiusaamiselle soveltuu 7–18-vuotiaille. Ryhmäkertojen jälkeen opettajan tai ohjaajan on helppo jatkaa keskustelua kiusaamisesta tai selvittää ryhmän sisäisiä ongelmakohtia käyttäen samoja välineitä kuin ryhmätapaamisissa.

Toimintaa on toteutettu syksystä 2015 alkaen. Tähän mennessä siitä on saatu erittäin hyviä tuloksia. Toimintaa ohjaavat Non Fighting Generation ry:n nuorisokasvattajat käyttäen viitekehyksenä järjestön kasvatusteoriaa ja -menetelmää. Kasvatusteorian taustalla vaikuttavat eritoten arvo- ja kohtaamispedagogiikka sekä logoteoria.

Non Fighting Generation ry
https://www.arvokaskasvatus.fi/

NFG ry You Tubessa


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.

Kannustustarinat

Täyttä asiaa Mertalan koulun 8. luokalta

 

”Tärkeitä ovat luokan omat pienet jutut – kehu ja kannusta kaveria ja itseäsi, tsemppaa koko porukkaa yhteiseen päämäärään. On lupa onnistua ja oppia!”
– Sanna Rask, Savonlinna, Mertalan koulun 8a:n opettaja

Piristystä viikkoon 8a:n videolla! Katso myös vinkit ja viisaat ohjeet. 🙂

 


Kannustustarinat ovat #kannustusryhmä-kampanjaan lähetettyjä ideoita, kertomuksia, toimintatapoja ja ajatuksia, joita julkaisemme tässä blogissa. Julkaisemme tällä tunnisteella myös #kannustusryhmä-tägättyjä somepostauksia. Seuraa ja jaa eteenpäin!

Lisää kannustustarinoita voit lukea täältä.